Elokuva-arvostelu: Deadpool 2
27.5.
Vain muutama viikko Avengers: Infinity War –elokuvan julkaisun jälkeen me Europostersilla ajattelimme ensin: ”Ja taas yksi Marvel-elokuva…” Älä ymmärrä väärin, me rakastamme Marvelia, ja varsinkin heidän toiminnantäytteisiä elokuviaan. Mutta kaksi elokuvaa niin lyhyellä aikavälillä tuntui olevan hieman… liikaa. Muuten se ehkä olisikin ollut, mutta tämä on toisenlainen Marvel. Jep, tämä on Deadpool-elokuva.
Siisti suusi, kiitos
Emme tiedä tekikö joku sen virheen ensimmäisen elokuvan kanssa, että olisi ajatellut ”Hei supersankarielokuva, menenpä katsomaan sen lasteni/pikkuveljeni/serkkuni kanssa, hän varmasti rakastaa sitä”, mutta toivomme, ettei kukaan tehnyt samaa virhettä uudelleen. Se oli syy miksi ensimmäinen elokuva oli niin suosittu, ja ohjaajat tiesivät sen: he tekevät saman uudelleen. Tämä elokuva, päinvastoin kuin muut Marvelin elokuvat, on tehty aikuisille. Tunnistaaksesi elokuvan viittaukset sinun tulee olla syntynyt ennen 2000-lukua, ja shokeeraavat vuorosanat ja seksuaaliset vihjailut ovat osa Deadpoolin hahmoa. Ja jälleen kerran Ryan Reynolds on kuin syntynyt esittämään Deadpoolia. Mutta silti, siistimpää kielenkäyttöä, kiitos.
Yhden miehen show
Kuten sanoimme, Ryan Reynolds on upea surullisena, yksinäisenä Deadpoolina, joka peittää murheensa ja itseinhonsa hävyttömillä vitseillä. Mutta kuten ensimmäisessäkin elokuvassa, hän on oikeastaan elokuvan ainoa todellinen hahmo. Kaikki muut hahmot, sekä hyvikset että pahikset, ovat oikeastaan vain apureita, joille ei ole suotu edes kunnon vuorosanoja. Tietenkin on houkuttelevaa laittaa kaikki panokset näin erikoiseen päähahmoon ja lahjakkaaseen näyttelijään, mutta olisimme silti arvostaneet syvällisempää tarinaa. Vaikka onkin mukavaa nähdä taas Weasel, Kolossi ja internetin uusi tähti Peter, joka ”juuri näki sen mainoksen”, olisi ollut hauskaa nähdä uusia kasvoja ja syvällisempiä ihmissuhteita. Mutta joo, onhan kyseessä Dealpool-elokuva.
Neljäs seinä? Ikinä kuullutkaan
Toisaalta hahmojen monimutkaisuus tai elokuvan tarina eivät oikeastaan ole se juttu, jota tältä elokuvalta odottaa. Tai ainakin toivomme, etteivät ole. Elokuva on hulvaton, ainakin jos pidit ensimmäisestä elokuvasta. Deadpool kertoo yhä tarinaansa, joten voit odottaa tämän antisankarin puhuvan suoraan sinulle useasti elokuvan aikana. Vitsit ovat joskus poliittisen korrektiuden rajamailla mutta silti hauskoja, vaikkakin välillä hieman nolostuttavia. Elokuvassa viitataan jatkuvasti muihin Marvel-elokuviin ja kuuluisiin pop-kulttuurin henkilöihin. Totta puhuen meidän mielestämme tämä elokuva on hauskempi kuin ensimmäinen, mutta myös tuhmempi. Jep, jos jotkin kohdat ensimmäisessä elokuvassa loukkasivat sinua, ei kannata mennä katsomaan tätä. Ihan totta.
Loppujen lopuksi olemme kuitenkin tyytyväisiä nähdessämme Marvelin kauhukakaran taas valkokankaalla, varsinkin kun rooli sopii Ryan Reynoldsille niin hyvin. Tarina on hyvä, muttei kannata odottaa jännitystä ja upeita juonenkäänteitä; se toimii ennemminkin taustana hyville vitseille. Elokuvasta nauttii jos piti ensimmäisestä elokuvasta, mutta jos tekijät suunnittelevat vielä kolmatta elokuvaa, toivomme siihen uusia tuulia.
